#39 Joulukalenteri luukku 23

Huomenna on jouluaatto ja lunta ei vaan näy. Jotta kuitenkin päästäisiin joulun tunnelmiin ajattelin kertoa vähän omista jouluperinteistäni. Eikun vain aloiteta.

Jouluaatto aamu alkaa sillä, kun herään seitsemän aikoihin aamulla. Kahdeksaksi täytyy mennä tallille, sillä meillä on perinteinen joulumaasto. Aikaa täytyy varata, jotta saadaan hevosista mahdollisimman jouluisia. Maastoon lähdetään yhdeksän aikoihin.
Kun maastosta ollaan saavuttu takaisin tallille, otetaan kaikki joulukamat pois ja lähdetäänkin kotia päin.

 

Kotona vaihdan vaatteet ja sitten lähdetäänkin jo mummille. Mummilla ollaan käyty melkeinpä joka joulu. Emme siis vietä joulua kotona. Mummi on aina valmistanut ihanat joulu ruoat meitä varten. Yleensä ruoan jälkeen on vain kerrottu kuulumisia. Tässä vaiheessa pikkusiskoni on jo ihan seonnut ja valittaa koko ajan, että "milloin saadaan lahjoja". Tottakai minäkin niitä odotan, mutta en siltikään niistä hulluksi tule.
Muutama vuosi sitten, joulup(ukki) tuli aina käymään, mutta enään ei kukaan usko joten se olisi aivan turhaa. Lahjat saadaan suunnilleen kuuden aikoihin. Niiden avaamisessa ja ihastelussa menee aina oma aikansa ja kello on hyvinkin nopeasti puoli kahdeksan.
Pian lähdemmekin jo kotiin, ja jätämme mummin ja ukin rauhaan.

Kotona tutkimme taas lahjoja ja kokeilemme niitä. Sitten mennäänkin jo nukkumaan ja vuoden odotetuin päivä on ohi.

 

Tässä oli nyt minun " jouluperinteeni" tällaisessa muodossa.
Kertokaa toki mitä piditte tällaisesta, enemmän lifestyle postauksesta.

-Caro