#47 Valmennuksia

Moikka! Viime viikon la oltiin Felician kanssa Riders Innissä treenaamassa. Felicia hyppäsi tosi kiltisti ja oli muutenkin ihan innoissaan eikä välittänyt lankuista yms. möröistä, on sillä vaan asenne niin kohdillan! Heti seuraavana päivänä eli sunnuntaina osallistuttiin extempore kouluvalmennukseen joka meni ihan ok, sanotaan nyt niin että olisi paremminkin voinut mennä muttei se silti huonostikkaan mennyt ollenkaan. Loppu viikon Felicia sai pitää vähän rennompana ja suoritti myöskin elämäsä ensimmäisen maastoreissun!

Tänään (pe) oltiin Teppo Hakalan valmennuksessa hyppäämässä. Felicia oli aika hyvä mutta saatiin turhia kieltoja omien virheideni vuoksi. Alussa tultiin kolmea puomia jotka oli laitettu pitkälle sivulle, jonka jälkeen tulimme muutaman kerran ihan vain pientä ristikkoa. Siihen otimme muutaman kiellon vaikkei ristikossa itsessään ollutkaan mitään ihmeellistä eikä Felicia ole yleensäkään kiellellyt noin pienille aivan tavallisille ristikoille. Tämän jälkeen vaihdoimme suuntaa ja tulimme saman ristikon mutta vähän suurempana ja jatkoimme siltä suoralla linjalla okserille. Sille tuli taas muutama kielto, omaa huolimattomuuttani, mutta eihän Felicia ollut koskaan edes hypännyt sen kokoista estettä. Muutaman toiston jälkeen se kuitenkin alkoi sujua ja ristikosta tehtiin pysty ja siihen laitettiin portti alle.

Felicia pääsi myös kokeilemaan yhden askeleen sarjaa josta se tykkäsi jostain syystä tosi paljon. Sarja laskettiin aluksi ihan pieniksi ristikoiksi ja nostettiin ensimmäisen kerran jälkeen kun se meni niin hyvin. Lopulta Felisia imi hyvin kaikille esteille ja oli ihan korvat tötteröllä kun käännyttiin jollekkin esteelle. Viimeiseksi tultiin vielä yhtä pystyä jossa oli sininen "laatikko" tai "muuri" alla, jolle tuli ensimmäisellä kerralla stoppi mutta toisella ja kolmannella kerralla meni ihan hyvin yli.

-Milla

#46 Luottamusta

Moikka!

Kuten moni blogin lukijoista onkin varmasti huomannut, on luottamus ollut suuri osa minun ja Benan yhteistä matkaa. Benan kanssa työskentelemisessä pääasiana pyöriikin luottamuksen löytäminen. Hassultahan se kuulostaa, kun arempi, ratsastuskouluissa käynyt ihminen, laitetaan samaan karsinaan luottamus ongelmista kärsivän hevosen kanssa. Ja mitä tästäkin seuraa...

Alkuhan tosiaankin oli vaikeaa meille molemmille, minulle ja Benalle. Luottamusta ei löytynyt juurikaan kummaltakaan ja vaikeahan sellaista oli saavuttaakin. Harjailu oli kauhean vaivalloista kun kokoajan piti vahtia Benaa, joka tosiasiassa ei edes yrittänyt mitään. Minullehan Bena ei edes ollut mitään tehnyt, mutta kaikkeahan aina kuulee, ja niin minäkin olin kuullut. Tarhasta haku oli kuitenkin aina kamalin asia, sillä koskaan ei tiennyt mitä voisi tapahtuakkaan. Tietystihän jossain vaiheessa elämää tapahtuu jotain... ei niin mukavaa. Ja tällainen tilannehan vastaan tulikin. " En enään KOSKAAN mene tuon eläimen lähelle" " Hulluin hevonen mitä olen nähnyt" Tällaisia lauseita kuulin itseni sanovan monesti, kaikki saman illan aikana. Itsekseni kuitenkin mietin, mitä sitten tapahtuisi jos en Benalla enään ratsastaisi.

Pienen tauon jälkeen, oli aika ryhdistäytyä. Päätökseni oli jatkaa Benalla ja niinhän siinä kävikin. Pieni askel kerrallaan etenin, ja tukenani oli paljon ihania ihmisiä. Ainoa asia, mitä en tehnyt oli tarhasta haku. Joku muu teki sen puolestani. Tiesin kuitenkin, että jossain vaiheessa sekin asia oli tehtävä, ja kun lopulta tästäkin selvisin, olin ylpeä itsestäni.

Luottamus on minulle hyvin tuttu sana. Se yksi vaivainen sana, kertoo koko tämän tarinan jonka juuri ylös kirjoitin. Tämän sanan ympärille perustuu minun ja Benan yhteiset hetket, joita jatkossakin toivottavasti on vielä paljon edessä. Se mahtava tunne, kun pystyt hoitamaan hevosen vapaana karsinassa, ja sinulla ei ole pelkoa, että kohta tapahtuu jotain kamalaa. Tältä minusta tuntuu nyt. Joistakin se voi kuulostaa jopa tyhmältä, sillä suurimmalla osalla ei tätä ongelmaa ikinä ole ollutkaan.

Halusin kirjoittaa postauksen sanasta luottamus. Aihe on minulle hyvin ajankohtainen, sillä nyt luottamus on löytynyt ja siitä pidetään kiinni.

Miten te tulkitsette sanan luottamus ja onko teillä vastaavanlaista tarinaa?

-Caro

#45 Ponien irtojuoksutus

Irtojuoksutin Neron ja Felician tänään kentällä ja etenkin Neron mielestä se oli niiiiin siistii!! Poni ei olisi meinannut lopettaa ollenkaan, saipahan ainakin purettua kaikki ylimääräiset energiansa.

Nerosta tulee isona islannin hevonen!

Varsinainen liitokavio :D, niin kiire ettei ehtinyt edes jalkoja käyttää maassa

-Milla